HISTORIAA
ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEEN SYNTYHISTORIAA
Etelä-Päijänteen-, Sysmän- ja Kuhmoisten kalastusalueet yhdistyivät vuoden 2008 alussa muodostaen Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen. Kalastusalueiden yhdistyminen oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen takia se herätti runsaasti kiinnostusta ympäri Suomea. Hyvien kokemusten innoittamana on yhdistymishankkeita alkanut viritä muillakin kalastusalueilla.
Taustaa
Etelä-Päijänteen-, Sysmän- ja Kuhmoisten kalastusalueilla on ollut vuosien saatossa runsaasti yhteistyötä esim. vuodesta 2001 lähtien yhteinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Päijänteen yleisveden hallinto on järjestetty yhdenmukaiseksi kolmen kalastusalueen ja viranomaisten muodostaman yleisvesitoimikunnan toimesta. Lisäksi muiden Päijänteen kalastusalueiden (Pohjois-Päijänne ja Jämsänjokilaakso) kanssa on tehty yhteistyötä Päijänteen kalastusalueiden neuvottelukunnan ja vapakalastuksen yhtenäislupa-alueen muodossa.
Etelä-Päijänteen-, Sysmän- ja Kuhmoisten kalastusalueiden rajat noudattivat vanhaa Mikkelin, Keski-Suomen ja Hämeen läänien rajausta ja sen takia Eteläinen-Päijänne oli aikoinaan jaettu kolmeen osaan. Kuitenkin kalastuksen ja vesistötyypin osalta edellä mainitut kalastusalueet muodostavat luontevan kalataloudellisen kokonaisuuden, jonka hoito helpottui rajojen poistumisen jälkeen.
Yhdistymisprosessi
Yhteistyön lisäämisen mahdollisuutta oli pohdittu vuosien varrella, mutta vasta vuonna 2006 asiat lähtivät etenemään. Tammikuussa 2006 kalastusalueiden hallitusten yhteinen kokous päätti perustaa työryhmän pohtimaan yhteistyön eri vaihtoehtoja. Työryhmä arvioi kolme yhteistyövaihtoehtoa: nykyisen yhteistyön lisäämisen, yhteinen isännöitsijä tai kalastusalueiden yhdistymisen, jotka esiteltiin osakaskunnille ja muille asianosaisille kalastusalueiden yhteistyökokouksessa Vääksyssä helmikuussa 2006. Ensisijaiseksi tavoitteeksi kokous valitsi yhdistymisen. Tämän jälkeen aloitettiin mm. Sopimusten ja ohjesäännön valmistelua, jotka Marraskuussa 2006 pidetyssä hallitusten yhteiskokouksessa käsiteltiin.
Kevään 2007 aikana Hämeen kalatalouskeskuksen neuvojat kiersivät osakaskuntien kokouksissa kertomassa yhdistymisprosessista, eikä vastustusta juurikaan esiintynyt. Huhtikuussa 2007 kaikkien kolmen kalastusalueiden varsinaisissa kokouksissa yhdistyminen hyväksyttiin yksimielisesti ja heinäkuun alussa kalastusalueiden edustajat allekirjoittivatkin yhdistymissopimuksen ja jättivät rajamuutoshakemuksen TE-keskuksiin. Vanhojen kalastusalueiden lakkauttamiskokoukset pidettiin joulukuun alussa ja alueet yhdistyivät 1.1.2008. alkaen.
Uuden kalastusalueen järjestäytymiskokous pidettiin 27.2.2008 Asikkalassa, jossa kalastusalueen nimeksi vahvistettiin Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue. Kokouksessa valittiin kalastusalueelle myös 10-henkinen hallitus, jonka puheenjohtajaksi valittiin Markku Lappi ja varapuheenjohtajaksi Heikki Tuomainen. Lisäksi kalastusalueen kokous valitsi väliaikaiseksi isännöitsijäksi Tomi Rannan ProAgria Häme/Hämeen kalatalouskeskuksesta ennen varsinaisen isännöitsijän valintaa.
Etelä-Päijänteen-, Sysmän- ja Kuhmoisten kalastusalueet yhdistyivät vuoden 2008 alussa muodostaen Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen. Kalastusalueiden yhdistyminen oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen takia se herätti runsaasti kiinnostusta ympäri Suomea. Hyvien kokemusten innoittamana on yhdistymishankkeita alkanut viritä muillakin kalastusalueilla.
Taustaa
Etelä-Päijänteen-, Sysmän- ja Kuhmoisten kalastusalueilla on ollut vuosien saatossa runsaasti yhteistyötä esim. vuodesta 2001 lähtien yhteinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Päijänteen yleisveden hallinto on järjestetty yhdenmukaiseksi kolmen kalastusalueen ja viranomaisten muodostaman yleisvesitoimikunnan toimesta. Lisäksi muiden Päijänteen kalastusalueiden (Pohjois-Päijänne ja Jämsänjokilaakso) kanssa on tehty yhteistyötä Päijänteen kalastusalueiden neuvottelukunnan ja vapakalastuksen yhtenäislupa-alueen muodossa.
Etelä-Päijänteen-, Sysmän- ja Kuhmoisten kalastusalueiden rajat noudattivat vanhaa Mikkelin, Keski-Suomen ja Hämeen läänien rajausta ja sen takia Eteläinen-Päijänne oli aikoinaan jaettu kolmeen osaan. Kuitenkin kalastuksen ja vesistötyypin osalta edellä mainitut kalastusalueet muodostavat luontevan kalataloudellisen kokonaisuuden, jonka hoito helpottui rajojen poistumisen jälkeen.
Yhdistymisprosessi
Yhteistyön lisäämisen mahdollisuutta oli pohdittu vuosien varrella, mutta vasta vuonna 2006 asiat lähtivät etenemään. Tammikuussa 2006 kalastusalueiden hallitusten yhteinen kokous päätti perustaa työryhmän pohtimaan yhteistyön eri vaihtoehtoja. Työryhmä arvioi kolme yhteistyövaihtoehtoa: nykyisen yhteistyön lisäämisen, yhteinen isännöitsijä tai kalastusalueiden yhdistymisen, jotka esiteltiin osakaskunnille ja muille asianosaisille kalastusalueiden yhteistyökokouksessa Vääksyssä helmikuussa 2006. Ensisijaiseksi tavoitteeksi kokous valitsi yhdistymisen. Tämän jälkeen aloitettiin mm. Sopimusten ja ohjesäännön valmistelua, jotka Marraskuussa 2006 pidetyssä hallitusten yhteiskokouksessa käsiteltiin.
Kevään 2007 aikana Hämeen kalatalouskeskuksen neuvojat kiersivät osakaskuntien kokouksissa kertomassa yhdistymisprosessista, eikä vastustusta juurikaan esiintynyt. Huhtikuussa 2007 kaikkien kolmen kalastusalueiden varsinaisissa kokouksissa yhdistyminen hyväksyttiin yksimielisesti ja heinäkuun alussa kalastusalueiden edustajat allekirjoittivatkin yhdistymissopimuksen ja jättivät rajamuutoshakemuksen TE-keskuksiin. Vanhojen kalastusalueiden lakkauttamiskokoukset pidettiin joulukuun alussa ja alueet yhdistyivät 1.1.2008. alkaen.
Uuden kalastusalueen järjestäytymiskokous pidettiin 27.2.2008 Asikkalassa, jossa kalastusalueen nimeksi vahvistettiin Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue. Kokouksessa valittiin kalastusalueelle myös 10-henkinen hallitus, jonka puheenjohtajaksi valittiin Markku Lappi ja varapuheenjohtajaksi Heikki Tuomainen. Lisäksi kalastusalueen kokous valitsi väliaikaiseksi isännöitsijäksi Tomi Rannan ProAgria Häme/Hämeen kalatalouskeskuksesta ennen varsinaisen isännöitsijän valintaa.
